Avainsana-arkisto: Ritari

Alku

En käsittele blogissani mitään tiettyä aihetta. En ole nuori äiti, en osaa kunnolla käsitöitä, en seuraa trendejä enkä rakenna omaa ihanaa kotia. En halua vuodattaa tänne mitään suurta maailmantuskaa. En ole poliittinen tai uskonnollinen intoilija, vaikka molemmista aiheista kyllä mielipiteitä löytyy. 

Se, missä olen hyvä, on elämästä nauttiminen. Osaan hidastaa, olla ahkera, säästää, tuhlata. Olen mieluummin köyhä kuin kiireinen. Mielestäni humiseva kuusimetsä on ihan yhtä lailla realismia kuin löyhkäävä sikolättikin (epäsuora lainaus L.M. Montgomeryltä). Kulutan rahani mieluummin matkusteluun kuin vaatteisiin. Rakastan menneisyyttä suuresti, mutta uskon palavasti tulevaan. 

Mitä sitten teen? Opinnot vievät jonkin verran aikaa. Talvisin teen kouluissa sijaisuuksia. Luen paljon, erityisesti klassikoita, vanhoja tyttökirjoja, luonnontieteitä, historiaa, kansanperinteitä, teologiaa. Valokuvaan, puuhailen, laitan hyvää ruokaa. Tykkään kierrellä kirppareilla ja antikvariaateissa. Matkustelen jonkin verran, mutta välttelen turistikliseitä. Seikkailen Helsingin kantakaupungin sisäpihoilla ja tutkin ohikulkijoiden kasvoja. Kaikista näistä asioista kerron tässä blogissa, samalla pohtien kuinka elämästä voisi tehdä vielä tätäkin parempaa, kiinnostavampaa, yksinkertaisempaa ja jännittävämpää. 

Ja muuten, mistä keksin tuon nimen? Sain mummolta perinnöksi emalisen kahvipannun, joka oli lapsena suosikkini ja jatkuva ilonaiheeni. Ennenkuin tiesin sen oikean nimen, kutsuin sitä vain iloiseksi inkvisitioksi (nyt tiedän sen olevan Ritari-mallistoa). Sitä paitsi olen teologi, ja keskiaika kiinnostaa kovin. En käy tässä harhaoppisia tuomitsemaan, mutta pohdin erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä, elämäntapoja ja maailmankuvia. Iloinen siksi, etten ota mitään ainakaan liian vakavasti. Hyvin tässä maailmassa kuitenkin käy.

Iloinen Inkvisitio / Ritari

Iloinen Inkvisitio / Ritari

Jätä kommentti

Kategoria(t): yleistä pohdintaa